Ihmisiä juoksemassa rannalla

Vieraskynä: Liikkuminen tiiviimmäksi osaksi terveysasemien palveluita

Liikkumisen puute, istuva elämäntyyli ja heikko fyysinen kunto ovat merkittäviä terveyden ja hyvinvoinnin sekä ennenaikaisten kuolemien riskitekijöitä maailmanlaajuisesti. Säännöllisellä ja monipuolisella liikkumisella on saavutettavissa kattavasti terveyshyötyjä lukuisten sairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen – jo 30 minuutin päivittäisellä kävelyllä on 14 eri terveysvaikutusta. Liikkumisella on merkittäviä terveyshyötyjä myös koronapandemian kaltaisissa poikkeusoloissa korostuneisiin mielenterveyden häiriöihin ja psyykkiseen hyvinvointiin ehkäisemällä masennusta ja ahdistusta. Liikunnan Käypä hoito –suosituksissa annetaan tutkimusnäyttöön perustuen kansallinen hoitosuositus, jonka mukaan lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on kysyä liikuntatottumuksista ja liikkumisesta, kirjata tiedot ja kannustaa liikkumaan. Miksi elintapaohjaus, liikkumisen puheeksiotto ja liikkumiseen kannustaminen eivät kuitenkaan ole aidosti integroituneet ja vakinaistaneet rooliaan osana perusterveydenhuoltoa?

Helsingin kaupungin terveysasemat ja sisätautipoliklinikka -palvelussa käynnistettiin keväällä 2020 Liikettä terveydeksi -projekti, jonka tavoitteena on tuoda liikkuminen ja liikkumiseen kannustaminen tiiviimmäksi osaksi terveysasemien palveluita. Liikettä terveydeksi -projektissa pyritään hyödyntämään liikkumista nykyistä paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Perusterveydenhuolto ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tärkeimmistä mahdollisuuksista kohdata, kannustaa, herätellä ja tukea aikuisväestöä ja ikäihmisiä jokapäiväiseen liikkumiseen – varsinkin niitä, joille liikkumisesta olisi erityistä terveydellistä hyötyä. Paikallisyhdistyksillä sekä kansalais- ja työväenopistoilla on vastaavasti merkittävä rooli tuottaa matalan kynnyksen liikuntapalveluita yhdessä kunnan liikuntapalveluiden ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.

Haasteita liikkumisen potentiaalin realisoitumiselle luo, ettei perusterveydenhuollon arkirealismi tue nykyisin liikkumisen puheeksiottamista. Asiakkaan liikkumistottumusten tunnistamiselle ei ole vakiintuneita työkaluja ja työkalut liikkumisen puheeksiottamiseen eivät ole juurtuneet asiakastyökäytäntöihin. Ongelmiksi on tunnistettu terveydenhuollon henkilöstön ajan, työvälineiden ja osaamisen puute sekä henkilöstön vaihtuvuus. Palveluohjaus ja hoitopolku on usein jäsentymätön kaupungin toimialojen välillä, eivätkä kaupunkilaiset läheskään aina löydä tai tiedosta itselleen mahdollisia palveluita.

Liikettä terveydeksi -projekti tuo liikunta- ja terveyspalvelut yhteen

Mitä suuremmasta kaupungista on kyse, sitä kattavampi palveluvalikoima kaupunkilaisille on tarjolla – mutta myös sitä haastavampi palveluiden viidakko niin kaupunkilaisille kuin ammattilaisillekin. Merkittävä osa kaupunkilaisista ei tiedä jo olemassa olevista liikunta- ja vapaa-ajan harrastuksista. Esimerkiksi Kouluterveyskyselyn mukaan noin puolet koululaisista ei tiedä olemassa olevista harrastusmahdollisuuksista.
Miten Liikettä terveydeksi –projektilla vastataan liikkumisen puheeksioton ja palveluohjauksen tunnistettuihin haasteisiin? Liikkumisen vakiinnuttaminen osana terveyden edistämistä ja sairausten lääkkeetöntä hoitoa vaatii kulttuurin muutosta perusterveydenhuollossa. Liikettä terveydeksi -projektissa lisätään henkilöstön tietoisuutta liikkumisen merkityksestä, kehitetään työkaluja liikkumisen puheeksiottoon ja liikkumiseen kannustamiseen sekä tiivistetään terveysasemien ja liikuntapalveluiden yhteistyötä eri toimenpiteillä. Kun terveysaseman työntekijä voi itse hyvin ja ymmärtää liikkumisen merkityksen, on myös asiakkaiden liikkumiseen kannustaminen helpompaa. Terveysasemien henkilöstön omaa liikkumista ja työhyvinvointia tuetaan aktivoimalla henkilöstöä arkiaktiivisuuden lisäämiseen ja istumisen tauottamiseen.

Tärkeää on tunnistaa asiakkaan liikkumisella saavutettavat terveyshyödyt suhteessa terveydentilaan: yksilö voi hyötyä istumisen vähentämisen ja arkiaktiivisuuden tärkeyden kannustamisesta, kun taas toinen tarvitsee henkilökohtaisempaa tukea ja moniammatillista palveluohjausta liikkumisen lisäämiseksi. Ammattilaisille tulisikin tarjota käyttöönsä työkalut tunnistaa asiakkaan liikkumiskäyttäytyminen sekä liikkumisen hyöty, esteet ja sen skaalattavuus. Näin on mahdollista saavuttaa sitä suurta potentiaalia, jolla kaupunkilaisia tavoitetaan perusterveydenhuollon palveluissa, ja mitä vaikuttavia terveyshyötyjä säännöllisellä ja monipuolisella liikkumisella on tutkitusti olemassa.

Mitä jokainen ammattilainen myös järjestöjen puolella voisi kokeilla liikkuminen puheeksiottamiseksi asiakkaidensa kanssa jo tänään?

  • Johdattele asiakas arvioimaan omia nykyisiä liikkumistottumuksia, kuten kysymällä ”Mitä ajattelet nykyisestä liikkumisestasi?”, ”Millaiset liikkumistottumuksesi ovat?” tai ”Miten olet itse kuntouttanut selkää?”
  • Tarjoa liikkumista hoitomuodoksi, kuten tässä ammattilaisen esimerkissä: ”Koska asiakkaitani usein motivoi rahan säästö, ”kaupittelen” liikuntaa hyvänä hoitomuotona niin että se voi mahdollistaa jostain lääkkeistä luopumisen. Liikunta kun on ilmaista.”
  • Tarvitseeko asiakas henkilökohtaista tukea liikkumisen lisäämiseksi? Hae lisätietoa räätälöidyistä liikkumisohjeista asiakkaan sairaudelle ”Juuri tällaisesta liikkumisesta olisi hyötyä sinulle” tai tarjoa palveluohjausta kysymällä ”Haluaisitko saada lisää tietoa liikkumisesta?”

Liikettä terveydeksi -projektia voi seurata läpinäkyvästi Helsingin liikkumisohjelman seuranta-alustalla Liikkumisvahdissa: https://liikkumisvahti.hel.fi/actions/59.
Haluaisin avoimin mielin jakaa kokemuksia ja ajatuksia hyväksi koetuista toimintatavoista ja yhteistyön tiivistämisestä järjestöjen kanssa. Ethän epäröi ottaa yhteyttä!

Liikuttavin terveisin,Eero Kenttä
Eero Kenttä
Puh. 040 682 4200
eero.kentta@hel.fi
Projektikoordinaattori, Liikettä terveydeksi -projekti
Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka
Sosiaali- ja terveystoimi
Helsingin kaupunki

Kirjoittajasta:
Liikkuminen on ollut intohimoni jo pienestä pitäen monessa eri muodossa. Parhaat elämykset tarjoavat minulle nykyisin harrastejalkapallo ja beach volley, joihin tiivistyy itse pisteiden laskun ja korvasta löytyvien hiekanjyvien lisäksi paljon psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Tuossa hetkessä kaikki muu ympäriltä unohtuu ja voi nauttia itse pelistä ja sen tarjoamasta hyvästä olosta yhdessä kavereiden kanssa. Myös retkeily ja ulkoilu herättävät kipinän mahtavilla maisemillaan.
Minulla on palava halu kannustaa suomalaiset liikkeelle. Opiskelin Vierumäellä liikuntaneuvojaksi ja liikunnanohjaajaksi (AMK), jossa suuntauduin opinnoissani kunto- ja terveysliikuntaan. Näen tällä alalla omat vahvuuteni sekä haluni kehittää julkisia palveluita. Olen kokenut työni Helsingin kaupungilla hyvin merkityksellisenä ja saanut eturivin paikalta kehittää omaa osaamistani liikkumisen roolista terveyden edistäjänä. Tulevaisuudessa liikunta-ala tulee kytkeytymään entistä vahvemmin osaksi kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä yhteiskunnassa. Tämä on mahtava matka, jonka alkumetrit ovat jo antaneet paljon!

 

Lähteet
Ala-Maakala, A. 2016. Liikuntaneuvonta perusterveydenhuollossa: kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Luettavissa: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/17278/urn_nbn_fi_uef-20161307.pdf?sequence=-1&isAllowed=y.

Harvardin yliopisto. 2020. The simple cure for the biggest health problem in America. Luettavissa: https://www.health.harvard.edu/promotions/harvard-health-publications/walking-for-health.

Kivimäki, S., Turunen, M. & Ansaharju, A. 2018. Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset kunnissa. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 2018. Luettavissa: https://liikuntaneuvonta.fi/paattajille/onnistumisenedellytykset/.

Kouluterveyskysely. 2019. THL. Luettavissa: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=235869&mittarit_0=200138&mittarit_1=199398&mittarit_2=199717&vuosi_0=v2017&kouluaste_0=161293#

Lancet. 2012. 380: 219–229. Effect of physical inactivity on major non-communicable diseases worldwide: an analysis of burden of disease and life expectancy. Luettavissa: https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(12)61031-9/fulltext.

Liikunnan Käypä hoito –suositus. 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Luettavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50075.

Nupponen, R. 2011. Masennus ja ahdistuneisuus. Teoksessa: M. Fogelholm, I. Vuori & T. Vasankari (toim.) Terveysliikunta. Helsinki: Duodecim, 176–184.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2013. Muutosta liikkeellä! – Valtakunnallinen yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10

Tuunanen, K. & Kivimäki, S. 2021. Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset – toteuttaminen, yhteistyö ja arviointi. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 389. Luettavissa: https://www.likes.fi/wp-content/uploads/2021/04/Liikuntaneuvonnan_suositukset_FINAL.pdf.

UKK-instituutti. 2020. Kävely on tehokasta liikuntaa ja monipuolinen terveyspommi. Luettavissa: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikuntalajit-ja-liikkumismuodot/kavely/.

Vuori, I., Taimela, S. & Kujala, U. 2016. Liikunta ja terveys: päätelmiä. Teoksessa: Vuori Ilkka, Taimela, Simo, Kujala, Urho (toim.) 2016, Liikuntalääketiede.

World Health Organization. 2018. Noncommunicable diseases. Luettavissa: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/noncommunicable-diseases.