Kulttuurikongin toiminta sosiaalisen hyvinvoinnin lähteenä

Kukunorin Kulttuurikongin Heidi Karjalainen ja Jokke Pulkkinen olivat maaliskuun alkupuolella silmin nähden rauhallisissa tunnelmissa. Vertaisohjaajakoulutus oli juuri päättynyt ja Suomenlinnan vankilan toiminnan starttaustunnelmat olivat lupaavat. Vankien toisille vangeille ohjaamien harrasteryhmien portaittainen aloitus oli suunniteltu maalis-huhtikuulle. Kaikki tämä ennen hallituksen korona-toimenpiteitä. 

-On mahdollista, että jokin yksittäinen vertaistoiminnan muoto voi pienessä mittakaavassa käynnistyä jopa poikkeustilanteessa, esimerkiksi pareittain pelattava shakinpeluu. Ryhmätoimintaa ei valmiuslain voimassaolon aikana voi järjestää. Me hanketyöntekijät olemme valmiina käynnistämään kaikki ryhmät, kun tilanne normalisoituu yhteiskunnassamme, Heidi Karjalainen sanoo.

-Porukassa on ilmentynyt eloa ja motivaatio tuntuu olevan korkealla. Vertaisohjaajaksi koulutettujen palautteissa tuli esille, että esimerkiksi omana itsenään hyväksytyksi tuleminen, yhdenvertaisuuden tunne, omien taitojen jakaminen ja mielekäs toiminta, saivat korkeita arvosanoja, Jokke Pulkkinen kuvailee vertaisohjaajien tunnelmia. 

“En mä osaa mitään kulttuurijuttuja”
Kulttuuri terminä määritellään kulttuuripajatoiminnassa hyvin monitahoisesti. Kulttuuria ovat niin perinteiset luovat alat, kuten teatteri, kirjallisuus, musiikki, kuvataide kuin tanssikin – mutta myös erilaiset liikuntalajit, rentoutus, ruoanvalmistus, pelit kuin vaikka luonnossa liikkuminen.

Kulttuurikongissa toiminnan ideoijina ja toteuttajina ovat tuomiotaan suorittamassa olevat ihmiset itse. Ryhmien sisällöt määrittyvät vertaisohjaajien omista vahvuuksista ja mielenkiinnon kohteista käsin.
– Suomenlinnan avovankilassa on käynnistymässä esimerkiksi koodaus-, shakki- ja valokuvausryhmät. Ryhmät kokoontuvat päivätoiminnan jälkeen. Sunnuntaille on tulossa myös ryhmiä. Ideoinnissa vain mielikuvitus on ollut rajana, Jokke Pulkkinen kertoo innostuneena.

Vertainen vertsikkana
Vertaistoiminta käynnistyy vankilassa pidettävällä infotilaisuudella.
-Infon jälkeen haastattelimme vertaisohjaajakoulutuksesta kiinnostuneet kandidaatit. Oikean motivaation selvittäminen ja mahdollisten turvallisuusriskien kartoittaminen on ensisijaisen tärkeää. Osallistujien valinta tehtiin yhteistyössä vankilan henkilökunnan kanssa, Heidi Karjalainen kertoo.

Käytännönläheinen vertaisohjaajakoulutus kestää noin 24 tuntia. Opetuksen jaksotus sovitaan yhteistyötahon kanssa. Koulutus voidaan toteuttaa intensiivisesti esimerkiksi kolmessa viikossa tai se voidaan rytmittää hitaammaksi prosessiksi 2-3 kuukauden ajalle. Sen aikana harjoitellaan oman toiminnallisen ryhmän suunnittelua, ohjausta sekä palautteen antamista ja vastaanottamista. Koulutuksen jälkeen startataan toiminnalliset harrasteryhmät.

-Vertaisohjaajakoulutuksissa edetään varovaisin askelin ja aina turvallisuus edellä.  Koulutuksessa keskitytään hyvään, mutta ollaan koko ajan myös tarkkana eri ulottuvuuksille ja uhkille, Jokke Pulkkinen pohtii.

Vertaisohjaajille tarjotaan säännöllistä vertaistyönohjausta. Uusia “vertsikoita” koulutetaan tarvittaessa lisää, ja toimintaa kehitetään palautteen pohjalta. Sitä saadaan niin vangeilta itseltään kuin vankilan henkilökunnalta. Tavoitteena on, että toiminta palvelee koko vankilayhteisöä. 

Suomenlinnan ympäristö luo hyvät puitteet toiminnalle
-Suomenlinnan ympäristö tukee mahdollisuuksia harrastustoiminnan käynnistämiseen ja vaikuttamiseen. Vangeilla on sovittujen lupien puitteissa mahdollisuus tehdä työtoimintaa alueella ja he esimerkiksi vastaavat itse aamiaisen valmistamisesta, Jokke Pulkkinen kertoo.  

Suomenlinnan vankilan arki muistuttaa varsin tavallista arkea: opiskelua, työtä ja harrastuksia. Kaikki toiminta valmistaa vankia mahdollista siviiliin paluuta kohti. Vangeilla on mahdollista päästä koevapauteen ja ehdolliseen vankeuteen, jos sitoutuu työntekoon, päihteettömyyteen ja sovittuihin asioihin.

-On kiinnostavaa seurata, mitä tapahtuu yhteisössä, kun uudenlainen toiminta käynnistyy, Jokke Pulkkinen pohtii.  Vertaisohjaajilla on uusi vastuullinen rooli. Vertaistyönohjausta järjestetään kokemuksien ja tilanteiden pohtimista varten.

Hankkeessa edetään realistisin ja luottavaisin askelin
-Yhteistyö vankilan henkilökunnan kanssa on lähtökohta toiminnalle, Heidi Karjalainen ja Jokke Pulkkinen sanovat.
Vankilassa aloitettavan toiminnan käynnistäminen etenee vaiheittain ja on usein kuukausia vievä prosessi kestää. Turvallisuuteen liittyvät asiat selvitetään virallisten instanssien kautta. On ymmärrettävää, että sinne työtä tekemään menevien ihmisten taustat selvitetään.

Aikataulutettu arki vankilassa vaatii erityishuomioita toiminnan suunnittelussa. Valvonnan aikataulut vaikuttavat suunnitteluun erityisen paljon. Välineistön ja materiaalien valinnoissa, toimituksissa, säilytyksissä on noudatettava erityistä harkintaa. 

Kulttuurikongin hankevastaava Heidi Karjalaisella on realistiset odotukset vertaistoiminnasta:
-Ihmeitä tuskin tapahtuu. Menneisyyttä ei voi muuttaa. Mutta korjaavia kokemuksia voi suoda ja luoda ja joskus saadakin. Uusi toiminta voi olla alku pieneen muutokseen arjessa, itseluottamuksen vahvistumiseen tai merkityksellisen toiminnan löytämiseen.

Eräs vanki kuvasi sitä, miksi hän kokee Kulttuurikongin toiminnasta olevan hyötyä: 
Jokainen hetki, jonka vanki viettää vankilassa puhumatta rikoksista, ajattelematta rikoksia, kokematta katkeruutta, vie eteenpäin elämässä.” 


Toimittaja: Henna Tarjanne-Lekola 

Lähteet:
Haaste-lehti nro 1-2/ 2020: “Kulttuurikongi luo mielekästä tekemistä vankilaan”, kirjoittaja Heidi Karjalainen sekä Heidi Karjalaisen ja Jokke Pulkkisen haastattelut Kulttuurikongin tiloissa 11.3.2020.

Kulttuurikongi-hanke
Kukunori ry:n Kulttuurikongi kuuluu STEA:n Arvokas – eriarvoisuuden vähentämisen avustusohjelmaan. Arvokas-ohjelmassa on mukana 25 hanketta ympäri Suomen. Kaikki Arvokas-ohjelman hankkeet osallistuvat myös yhteiseen arviointityöhön.

Kulttuurikongi-hankkeessa sovelletaan kulttuuripajamallia rikostaustaisten ihmisten kanssa tehtävään toimintaan. Suomenlinnan vankila on yksi hankkeen toimintaympäristöistä. Taloudellisesti malli on edullinen; se hyödyntää vankien omaa osaamista sekä olemassa olevia tiloja. Toiminnan vaikutusta osallistujiin arvioidaan myös Kukunori ry:n Propellipäät-hankkeessa kehitetyn Pokka-arviointityökalun avulla.

Kulttuuripajatoiminnan keskiössä ovat vertaisohjaajuus, työntekijän tuki, vapaaehtoisuus, osallisuus, yhteisöllisyys, voimavarakeskeisyys, vuorovaikutus ja palaute. Kulttuuripajojen toiminta perustuu ohjatun toiminnallisen vertaistuen malliin. Ytimessä ovat vertaisohjaajien ohjaamat kulttuuripajat, joiden toimintaa tukee henkilökunta. Ideana on, että vertaisohjaajakoulutus ja vertaisryhmät toimivat sosiaalisen kuntoutuksen muotona. Mielekkään tekemisen kautta vahvistetaan yksilön toimintakykyä, vuorovaikutustaitoja ja elämänhallintaa. 

Lisätietoja: www.kulttuurikongi.fi