kukunori

Koronaviruksen keskellä on hyvä muistaa mielen hyvinvointi, yhteisöllisyys ja Toivo.

Koronavirus on nyt tullut jokaisen ihmisen arkeen. Siksi on hyvä huomioida myös mielen hyvinvoinnin ja toimintakulttuurin näkökulmat taloustaantuman ja pörssikurssien laskun vaikutusten lisäksi.

Olemme nyt Kukunorissa uudessa tilanteessa työyhteisönä. Pidämme maanantaina työpaikan yhteiset aamukahvit etäyhteyksillä. Olemme kuitenkin omalta osaltamme edelleenkin vahvasti sitoutuneet suuntaamaan toimintaamme, resurssejamme ja omaa osaamistamme yhteisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Työ on jatkossakin merkityksellistä. Haluamme olla mukana ja osallistua.

Me kukunorilaiset olemme etäyhteyksiemme kanssa varsin etuoikeutetussa asemassa. Monissa ammateissa sekä monilla pienyrityksillä ei ole samanlaista mahdollisuutta. Olen myös itse etuoikeutetussa asemassa, kun voin jäädä kotiin ja ottaa oman lapsen kainaloon, en jää yksin. Kun sosiaalinen eristäytyminen on yksi tapa rajata taudin leviämistä, mitä se tarkoittaa niille yksinäisille ihmisille, jotka joutuvat kohtaamaan nämä sosiaaliset rajoitukset ilman muita ihmisiä? On syytä varmistaa, etteivät yhteydet tärkeisiin ihmissuhteisiin katkea.

Virustiedotteiden seuraaminen voi aiheuttaa myös huolta ja ahdistusta. Miten suojaan itseni ja läheiseni? Mitä teen, jos minä tai joku meistä sairastuu? Huoli mahdollisesta karanteenista voi aiheuttaa stressiä. Pelkoa lisää myös viruksen leviämisen hallitsemattomuus. Kuinka rakennamme yhteyden, jossa yksikään suomalainen ei jää tilanteeseen yksin? Unettomuus lisääntyy helposti huolen ja ahdistuksen myötä ja kierre on valmis. Kun on kysymys todennäköisesti pitkäkestoisesta tilanteesta, meidän pitää varmistaa, etteivät voimavaramme hiivu niin, että emme jaksa enää pitää huolta itsestämme, ympäristöstä ja toisistamme. Tilanne voi olla myös huomattavasti raskaampi, jos mukana on mielenterveyden häiriöitä tai traumaattisia kokemuksia.

Mietimme myös Kukunorissa kuinka voisimme tuoda oman kortemme kekoon ja kehittää nopeasti ideoita jäsenjärjestöillemme, sosiaali- ja terveystyön ammattilaisille, jotka tukevat mielenterveys- ja päihdekuntoutujia sekä vammaisia. Voimmeko järjestää etätapaamisia, joissa voi keskustella tilanteesta? Järjestökehittäjien yhteisiä tapaamisia keskustelualustoillamme? Yhteisiä digitaalisia aamukahveja? Jaammeko tietoja ja hyviä käytäntöjä viestinnän kautta? Pidetäänkö verkkoluentoja eri aiheista? Kehitetäänkö yhdessä etätyön taitoja?

Vaikka seuraamme virallisia tiedotteita ja ohjeistuksia, avainasemassa ovat myös meidän omat pienet arjen tekomme ja toimintatapojen muutoksemme viruksen leviämisen rajoittamiseksi. Nyt jos koskaan on aika auttaa toisiamme. Nyt jos koskaan on mahdollisuus kehittää uudenlaista yhteisöllisyyttä. Emme syyttele toisia yli- tai alireagoimisesta, emme pahastu peruutetusta palaverista tai konsertista, vaan tuemme toisiamme.

Kaiken keskiössä onkin yhteisöllisyys ja Toivo, tunne siitä että huomisessa on lupaus aina paremmasta, meille ihan kaikille yhdessä.

Markus Raivio

toiminnanjohtaja

kulttuurin ja hyvinvoinnin liitto Kukunori