Marketin käytävä keskeltä kuvattuna. Hyllyillä paljon tavaraa

Blogi: Tuleeko hyvinvoinnista ostettava palvelu?

Herätysvalon säteet tunkevat pimeyden läpi kellon toistaessa luonnon ääniä mukavan herätyksen aikaansaamiseksi optimaalisesti levätyn yön jälkeen. Aamupalalla kotiin kannetut oman ruokavalion mukaiset terveelliset tuotteet suuhun ja sähköpyörällä kohti työpaikkaa. Työpäivän aikana työnantajan tarjoama hieronta verryttämään hartiat kuntoon ja sopivat taukojumpat fysioterapeutin ohjauksessa. Illalla liikkumaan personal trainerin kanssa. Kerran viikossa istahdetaan terapeutin tuoliin pohtimaan omaa mielen hyvinvointia ja uran uusia suuntia. 

Tällainen voi olla yleistettynä monen itsestään huolehtivan, hyvin toimeentulevan henkilön viikko. Hyvinvointi onkin Sitran mukaan yksi aikamme megatrendeistä, joka on läsnä meidän kaikkien jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassamme. Hyvinvointipalveluiden määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti 2000-luvulla luoden siitä ison bisneksen, jonka kohderyhmäksi on valikoitunut maksukykyinen keskiluokka, jolla on mahdollisuus satsata uudenlaisiin tapoihin tukea omaa hyvinvointiaan. Hyvinvointi nähdään pääomana, jonka kasvattamiseen laitetaan rahaa sekä aikaa – mikäli sitä on. Hyvinvoinnista on siis yhä enemmän tullut kokonaisuus, jonka palasia pyritään keräämään kuin tavaraa marketin hyllyltä. 

Hyvinvointi – perusoikeus vai ostettava palvelu?

Omasta hyvinvoinnistaan huolen pitäminen on pääsääntöisesti positiivinen trendi. On myös hienoa mikäli yhä useampi henkilö uskaltautuu lähtemään hakemaan apua ja tukea omiin haasteisiin oli kyse sitten liikkumisen aloittamisesta tai terapiasta. Samalla hyvinvoinnin kaupallistuminen ja tuotteistaminen asettaa meidät kuitenkin haastavien kysymyksien eteen. Millaista hyvinvoinnin tasoa voidaan pitää ihmisen perusoikeutena? Miltä näyttää niiden henkilöiden tulevaisuuden hyvinvointi, jotka eivät voi ostaa ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia tukevia palveluita? Ovatko henkilöt ensisijaisesti itsenäisiä kuluttajia vai kannetaanko vastuuta meidän kaikkien hyvinvoinnista kollektiivisesti ja miten tämä toteutetaan? 

Erilaiset kokeilut ovat osoittaneet, että ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin varhainen tuki on myös taloudellisesti kannattavaa yhteiskunnan näkökulmasta. Toisaalta taas mitä pidemmälle haasteet etenevät sitä kalliimpaa ja vaikeampaa niiden hoito on. Mikäli ennaltaehkäisevät palvelut ovat aidosti saatavilla lähinnä hyvin toimeentulevalle väestön osalle ostettavina palveluina tulemme kohtaamaan isoja haasteita tulevaisuudessa kroonistuneiden ongelmien hoidon puolella inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

Ratkaisu on meissä kaikissa

Hyvinvointi ei ole ainoastaan palveluita ja terveydenhoitoa vaan jotakin paljon enemmän. Se on ympäristö ja toimintakulttuuri, jossa meidän on hyvä olla ja jossa meidän on mahdollista nähdä tulevaisuudessa toivoa. Hyvinvointi on myös jakamista ja se kertautuu meille takaisin. Toisen hyvinvointi ei ole minulta pois vaan se tuo jotain lisää myös minulle. Kaikkien hyvinvointi on myös tärkeää onnellisuudelle. Stefano Bartolinin mukaan rahan käyttäminen vain itseemme köyhdyttää ihmissuhteitamme ja vähentää onnellisuuttamme.

Siksi hyvinvoinnin ei tulisi typistyä palvelukokonaisuudeksi, jota ostetaan hyllyltä vaan sen tulisi olla lähtökohta asioiden tekemiselle. Siksi me Kukunorilla haluamme olla mukana kehittämässä ratkaisuja, jotka lisäävät meidän kaikkien hyvinvointia. 

Anita Patanen

Kirjoittaja on Kukunorin viestintäpäällikkö, joka haaveilee maailmasta, jossa kaikilla olisi hyvä olla

Kukunori kehittää yhdessä muiden kanssa välineitä, menetelmiä ja ratkaisuja, joilla luodaan hyvinvointia heikommassa asemassa oleville ihmisille. Menemme ihmisten luo, ideoimme yhdessä ja ryhdymme kokeilemaan. Opimme kokeiluista ja kehitämme edelleen. Ratkaisumme vahvistavat yhteisöllisyyttä ja toimijuutta herättäen innon rakentaa tulevaisuutta – mitä kaikkea elämä voikaan tarjota minulle ja meille?

Tutustu työhömme